Tänään on samalla kertaa kaksi muistamisen aihetta, joilla on yhtymäkohtia. Vietetään uskonpuhdistuksen muistoa ja rukouspäivää.

Uskonpuhdistus toi Raamatun jokaisen suomalaisen ulottuville. Tämä ei ole etäinen historian tapahtuma, vaan sillä on tänään yhtä suuri merkitys kuin kuluneina vuosisatoina. Evankelis-luterilainen kirkko ja suomen kirjakieli mahdollistivat vähittäisen Suomen sivistymisen, kansallisen kulttuurin ja myöhemmin myös maan itsenäistymisen.

Vielä tänään ne ovat pohja, jolle kannattaa rakentaa. Agricolan juhlavuonna olin Suomen sana -yhdistyksessä järjestämässä Helsinkiin suurta yleisöseminaaria Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Se oli Tieteiden Talossa, ja sen toinen organisoija oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tilaisuus pidettiin Lapsen Oikeuksien Päivänä 20.11.2007. Keskustelu oman kielen ja kirjallisuuden ja niiden monipuolisen viljelyn ja opetuksen tärkeydestä tuli puheenvuoroissa ja alustuksissa esille monipuolisesti.  Tapahtuman tietoihin pääsee klikkaamalla sen nimeä.

Tänään YK:n päivänä kannattaa muistaa jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia ja suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Niihin kuuluvat myös mielipiteen, uskonnon ja yhdistysmisen vapaus, ja jokaisella on oikeus omaan äidinkieleen.

Meillä kaikilla tulisi edelleenkin olla oikeus hyvinvointiin ja työhön. Jokaisen pitää voida osaamisensa ja kykyjensä mukaan rakentaa yhteiskuntaa työllään ja ponnistelullaan.

Kaikilla yhdessä on vastuu siitä, miten ihmisoikeudet ja perustuslailliset oikeudet toteutuvat. Kaikeksi onneksi saamme kukin osaltamme lujittaa niitä ja varmistaa niiden toteutumista.

Kansankirkkoamme kannattaa vahvistaa ja uudistaa niin, että jokainen tuntee sen omakseen ja saa siellä osallisuutta ja suojaa. Kynnyksen kirkkoon tulee olla matala. Kirkon on kehityttävä auttamaan ja turvaamaan yhteiskunnan heikoimpia, sillä Jeesus on antanut meille siihen esikuvan.