Kirkko uudistuu ruohonjuurelta lähtien. Sen tärkein toiminta tapahtuu alueseurakunnissa, joissa on kirkon voima. 

Meillä on koko kansan kirkko, ja on hyvä, että sen jäsenet voivat toimia paikallistasolla monipuolisesti. Vaikutusmahdollisuuksien ja aluedemokratian viimeaikainen kasvu on myönteistä.  

Alueseurakunnan toimintaa johtaa aluekappalainen yhdessä alueneuvoston kanssa. Jyväskylän suuressa seurakunnassa alueneuvostot ovat erityisen tärkeitä. On ollut antoisaa olla Huhtasuon alueseurakunnan alueneuvostossa 2009–2010.

Toivottavasti alueseurakuntatyötä kehitetään yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa nykyistäkin avoimemmaksi. Jokainen on tärkeä ja jokainen ansaitsee tulla kuulluksi. Kaikki tarvitsevat osallisuutta, jota kirkko voisi tarjota nykyistäkin enemmän.

Kirkon tulee olla eri kaupunginosissa kohtaamispaikka, jossa ihmisten taakkoja ja iloja jaetaan ja johon jokainen tuntee olevansa tervetullut. Yhdistyksillä ja muilla paikallisilla toimijoilla voisi olla siellä kokoontumistilat ja yleisötapahtumia.  Keski-Suomen kulttuuriryhdistys onkin järjestänyt paikallisseurakuntien ja Huhtasuolla kokoontuvan Pietarin killan kanssa kaikille avoimia tilaisuuksia.

Usko ja lähimmäisyys näkyvät parhaimmillaan arjessa. Laman ja suuren työttömyyden koettelemassa Jyväskylässä tarvitaan välittämistä. On asetuttava heikoimman rinnalle.  

Tänään on samalla kertaa kaksi muistamisen aihetta, joilla on yhtymäkohtia. Vietetään uskonpuhdistuksen muistoa ja rukouspäivää.

Uskonpuhdistus toi Raamatun jokaisen suomalaisen ulottuville. Tämä ei ole etäinen historian tapahtuma, vaan sillä on tänään yhtä suuri merkitys kuin kuluneina vuosisatoina. Evankelis-luterilainen kirkko ja suomen kirjakieli mahdollistivat vähittäisen Suomen sivistymisen, kansallisen kulttuurin ja myöhemmin myös maan itsenäistymisen.

Vielä tänään ne ovat pohja, jolle kannattaa rakentaa. Agricolan juhlavuonna olin Suomen sana -yhdistyksessä järjestämässä Helsinkiin suurta yleisöseminaaria Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Se oli Tieteiden Talossa, ja sen toinen organisoija oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tilaisuus pidettiin Lapsen Oikeuksien Päivänä 20.11.2007. Keskustelu oman kielen ja kirjallisuuden ja niiden monipuolisen viljelyn ja opetuksen tärkeydestä tuli puheenvuoroissa ja alustuksissa esille monipuolisesti.  Tapahtuman tietoihin pääsee klikkaamalla sen nimeä.

Tänään YK:n päivänä kannattaa muistaa jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia ja suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Niihin kuuluvat myös mielipiteen, uskonnon ja yhdistysmisen vapaus, ja jokaisella on oikeus omaan äidinkieleen.

Meillä kaikilla tulisi edelleenkin olla oikeus hyvinvointiin ja työhön. Jokaisen pitää voida osaamisensa ja kykyjensä mukaan rakentaa yhteiskuntaa työllään ja ponnistelullaan.

Kaikilla yhdessä on vastuu siitä, miten ihmisoikeudet ja perustuslailliset oikeudet toteutuvat. Kaikeksi onneksi saamme kukin osaltamme lujittaa niitä ja varmistaa niiden toteutumista.

Kansankirkkoamme kannattaa vahvistaa ja uudistaa niin, että jokainen tuntee sen omakseen ja saa siellä osallisuutta ja suojaa. Kynnyksen kirkkoon tulee olla matala. Kirkon on kehityttävä auttamaan ja turvaamaan yhteiskunnan heikoimpia, sillä Jeesus on antanut meille siihen esikuvan.

Tänään on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Sitä paitsi koko vuosi 2010 on EU:ssa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, ja kaikille kuuluu oikeus turvalliseen elämään, hyvinvointiin, oman äidinkielen käyttöön, koulutukseen ja työhön.

Suomi on näihin asti ollut hyvä maa, ja meillä on yhteinen vastuu hyvinvoinnin palauttamisesta jokaille. Köyhiä, työttömiä ja asunnottomia on liikaa, joten tarvitaan muutosvoimaa.

On ilo osallistua kansanliikkeeseen entistä paremman Suomen puolesta.